Menipä tänään sen verran pitkäksi tämä päivä, että onnistun ehkä kerrankin olemaan lyhytsanainen. Ehkä, ei tiedä vielä…
Aika ajoin tunteita kuohuttaneen työpäivän jälkeen suuntasin taas kertaalleen oopperaluokan harjoituksiin. Viime viikon syysloman jälkeen edellisestä kerrasta tuntui olevan pieni ikuisuus..! Enkä kyllä tottapuhuen ollut ehtinyt kappaleita katsoa LAINKAAN niiden Satusofian kanssa pidettyjen omatoimitreenien jälkeen – hädin tuskin muistin napata oikeat nuotit mukaan tänä aamuna… Mulla kun seilaa epämääräisiä nuottiläjiä pitkin poikin kämppää ja niiden joukosta pitää aina yrittää arpoa ne oikeat kulloinkin matkaan. Uusia tulee koko ajan lisää ja mun pitäisi oikeasti taikoa jostain lisää hyllytilaa saadakseni ne pidettyä kurissa ja nuhteessa.
Satusofia on siis parhaillaan työmatkalla, mutta Terhi onneksi oli paikalla ja päästiin vihdoinkin katsomaan sitä Purcellia. Mullehan se on jo tuttu ja menee suunnilleen ulkoa, Terhi ei ollut ehtinyt vielä ihan täysin oppimaan omaa stemmaansa. Mutta harjoittelemallahan se lähtee löytymään, muita reittejä ei ole. Sen lisäksi laulettiin Katin kans vielä sitä Susannan ja Contessan aariaa ihan noin ex-tempore, se oli ihan hauskaa.
Sen enempää en tänään olisi edes ehtinyt laulaa, koska Anu houkutteli mut Forkin konserttiin. Uusi tuttavuus mulle, ihan terveellistä vaihtelua kaiken klassisen ohjelmiston keskelle. Melkoista showta ja meininkiä se olikin – koko rahan edestä väliaikoineen lähemmäs kolme tuntia! Jet-lagista kärsinyt Anukaan ei nukahtanut kesken esityksen 
Ja kuten näkyy, tässä siis LYHYESTI tästä päivästä… Silmät ovat jo puoliummessa, pitänee siis luovuttaa tältä päivältä..!
