Vihdoinkin. Kärsivällinen odotus (well, not so kärsivällinen mun tapauksessani…) palkittiin: tutkintopäivä varmistui! Se sama, johon on tässä jo jonkin aikaa tähdättykin, joskin sillä mielellä, että se saattaa vielä muuttua. Mut ei sit muuttunut – onneksi näin, menomatka Kiinan messukeikalle heti seuraavana päivänä meneekin sit varmaan mukavasti tutkintohuuruissa. Että vähän reilu kuukausi vielä ja sit se olis siinä. About the time, jos multa kysytään..!
Tämä yksi puhelinsoitto aiheutti ketjureaktion ja monta muuta puhelinsoittoa heti perään – harjoitusten aikataulusäätöä lähinnä, ohjelmiston viime hetken viimeistelyä ynnä muuta pientä. Mutta nekin loksahtelivat paikoilleen (tai ainakin pykälän verran eteenpäin) aika mukavasti ja kivuttomasti. Musta on tällä vauhdilla tulossa laulajan lisäksi oikein supersäätäjä ja -järjestelijä 
Illalla oli oopperaluokan treenit. Satusofia puuttui joukosta ja mulla oli sen myötä tänään sit vähän vähemmän laulettavaa. Mutta pääsin sentään laulamaan jotain, ettei ihan hiljaa tarvinnut istua. Huhtikuun alun konserttiohjelmaa yritettiin hieman mietiskellä, mutta mun osalta se ainakin jäi vielä hieman epäselväksi. Vamos a ver. Vetäistiin pitkästä aikaa Purcellia Terhin kans ja se olikin ihan iloinen yllätys. Tchaikovskyn duettoon kaivelin viime viikolla venäjänkieliset sanat (niiden saksankielisten sijaan) – oli varsin jännittävä toimitus yrittää poimia libretosta oikeat kohdat, kun mitään ei tajunnut. Mut niitä katsomme kenties sit ensi kerralla.
