Olen vaikuttunut. Tulin just oopperalta katsomasta Saariahon Adriana Materia ja liityn vilpittömästi sitä hehkuttavien joukkoon. Näyttämöllisesti niin yksinkertaisesti ja vähäeleisesti toteutettu, mutta valtavan suuria, vaikeita asioita ja syviä tunteita käsittelevä. Ajatuksia herättävä ja ravisteleva. Se ihan vyöryi yli, olin kananlihalla (silleen hyvällä tavalla) alkusoitosta lähtien. Lavastus ja valaistus monipuolisessa yksinkertaisuudessaan toimivat loistavasti. Ja vieläpä päärooli mezzolle sävelletty 
– ei silti, että sitä kuuna päivänä itse kykenisin laulamaan…
Musiikki ei välttämättä ole sellaista, jota ostaisin cd:llä pelkästään kuunneltavaksi, mutta näin esityksellisenä kokonaisuutena ihan vaan kertakaikkiaan tosihieno. Että Wau. Ei muuta tältä illalta.
Ps. paitsi että… meinaa mennä sit ihan tosi jännittäväksi tää meikäläisen elämä sen laulututkinnon ajankohdan suhteen. Mulle selvisi tänään, että mun lentoni Pekingiin lähteekin silloin samana iltana. Kääks. Tarkoittaa käytännössä sitä, että lähden tutkintoani tekemään matkalaukku kourassa ja singahdan suoraan lentokentälle koitoksesta selvittyäni. Mut parempi silti näin päin kuin toisin päin (= lentokentältä 8 tunnin lennon ja viikon messuilun jälkeen suoraan laulamaan…). Mutta että pitikin sattua.
