Viimeviikkoisella koelaululla tuli kuitattua myös tämän vuoden vuosisuoritus (= joka vuosi pitää olla joku esiintymistilanne, josta saa palautetta joltain muulta kuin omalta opettajalta) ja kävin Ope J:n pakeilla saman tien tänään. Hän ei ollutkaan mua kuullut noin puoleentoista vuoteen ja kovasti oli kuulemma kehitystä tapahtunut siinä ajassa. Aika pitkälle saamani palaute noudatteli Ope U:lta kuulemiani juttuja, mitään uutta ja yllättävää tahi sellaista, josta en itse olisi ollut tietoinen, ei oikeastaan esiin tullutkaan. Ääni on kiinteytynyt ja kirkastunut kautta linjan – myös alaäänet kuulemma soivat nykyään kirkkaasti ja kantavasti (… tää oli kyllä aika yllättävä kommentti, kun musta edelleenkin tuntuu, ettei mun alaääniä kuule kukaan, kun hädintuskin kuulen niitä itse…) ja yläkerta aukeaa ihan tosi hyvin – myös Ope J:llä oli jotenkin muikea ilme, kun se ääneen mietti, että minkäköhänlaiseksi tää mun fakkini vielä kääntyykään – mielenkiintoista, todellakin… Hengitysyhteys on parantunut, vibrato on paremmin hallinnassa, suomen kielestä sai hyvin selvän ja aarian koristeluista ja kadensseista tuli kiitosta.
Oikeita asioita on siis tehty ja tällä tiellä on hyvä jatkaa.
Ps. Niin, ja niitä koelaulutuloksia ootellaan ainakin viikko ellei pitempään…
