Arki on toden totta alkanut. Tämäkin päivä meni laulaen aamusta iltaan <3
Kokonaisilmaisutuntien jälkeen onnistuin löytämään itselleni luokan ja ennätin vähän avata ääntä ennen päivän koitoksia. Ekaks kävin Pianisti J:n säestystunnilla. Olen kaivanut esille Rossinin Isabellan aariat ja vein ne tunnille tänään – siitä onkin jo hetkonen, kun olen niitä veivannut viimeksi. Pyysin säestyksiä primavistanneelta Pianisti J:ltä “armollista harjoitustempoa”, koska kuvioita on aika paljon (niitäkin, joita ei voi ottaa yhtä vapaasti kuin kadensseja) ja toista en ole laulanut säestyksen kans ikinä (enkä ees kuullut, kun mitään äänitettä ei kertakaikkiaan löydy) – ja jumankekka, mitä sieltä tuli!! Tempot oli niin hurjat, että sivut vaan vilisi silmissä 
– kahden aarian jälkeen hiki jo valui pitkin selkää…
Ope U:n tunnilla käytiin vielä hetki post-koelaulu-keskustelua. Hän oli kuulemma ollut minusta oikein ylpeä, koska onnistuin jopa tuossa jännittävässä tilanteessa näyttämään niinkin paljon viime syksyn aikana oppimiani (ja etenkin poisoppimiani) taitoja. Raadissa istunut Ope S oli kuulemma myös nämä edistysaskeleet pannut oikein ilolla merkille, jee! Ja mun fakkiasiaa jäänyt miettimään hänkin – se tuntuu nyt olevan päivän puheenaihe… Päivän tekniikkateemoina oli “hengitä takataskuihin” ja “valmista äänet ajoissa”. Mun Carpe diem -logiikka ei ihan toimi, pitäis osata ajatella tulevia ääniä jo vähän ennen kuin niitä päästelee… Mietittiin myös mitä mä nyt kevätpuolella laulaisin: ainakin lisää ranskankielistä aariaa (Bizet, Thomas) olis näköjään tuppaamassa listalle, verryttelymielessä uutta Marchesia, sit pitäis kuulemma kattoa B-kurssin ohjelmistoakin sillä silmällä, että täyttäis sitä tasaisesti kaikin osin, vaikkei sitä ihan vielä tarttekaan tehdä. Jotain Semiramideakin (osastoa “kuviokellunta”) oli Ope U:n mietteissä pyörinyt, kenties siis sitäkin. Plus vielä lisää niitä naissäveltäjien tuotoksia. Guru H:lla oli kans jotain Sibelius-ehdotuksia, joita mun pitäis kattoa, kai näillä taas hetki mennään.
Sit oli vielä pari tuntia ensemble-treenejä tanssikoreografioineen kaikkineen. Ei ne onneks vaikeita ollu – ainakaan näin aluksi. Nyt kello käy iltakahdeksaa ja mä olisin ihan valmis yöunille… Huomenna sama meno jatkuu heti, kun aamulla silmät auki saa. Näin meillä. Ja hyvä niin..!
